Sadutus ja tarinointi ovat hauskoja tapoja tukea lapsen kielellistä kehitystä. Kun lapsi saa kertoa tarinoita ja tulee kuulluksi, hänen sanavarastonsa, mielikuvituksensa ja kerronnan taitonsa kehittyvät. Sadut antavat tilaa mielikuvituksen kasvaa – saduissahan kaikki on mahdollista!
Kerronnan taidot ovat tärkeä osa lapsen kielellistä kehitystä. Kerronnan taitoja lapsi tarvitsee esimerkiksi kun hän jakaa kokemuksistaan, osallistuu leikkeihin ja luo kaverisuhteita. Jos lapsen kielenkehityksessä on haasteita, yksi keskeinen kuntoutuksen tavoite voi olla kerronnan taitojen vahvistaminen.
Mitä ovat lapsen kerronnan taidot?
Kerronnan taidot tarkoittavat lapsen kykyä kertoa tapahtumista niin, että kuulija ymmärtää niiden kulun. Kerronnan taidot ovat tärkeitä siksikin, että ne ovat yhteydessä lasten sosiaalisiin kaverisuhteisiin. Lapsi, jolla on hyvät kerronnan taidot, pystyy neuvottelemaan kavereiden kanssa, osaa kehitellä yhteisiä leikkejä sujuvasti ja osaa sanoittaa mielikuvitustaan.
Kerronnan taitoihin kuuluvat esimerkiksi:
- tapahtumien järjestäminen
- juonen rakentaminen
- tunteiden ja ajatusten kuvaaminen
- syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen
Nämä taidot kehittyvät erityisesti leikki-iässä.
3 tapaa kehittää lapsen kerronnan taitoja
1. Yhteistarinointi
Yhteisten tarinoiden keksiminen on hauska tapa harjoitella kieltä.
Voitte esimerkiksi:
- kertoa tarinaa vuorotellen lause kerrallaan
- jatkaa toistenne aloittamaa tarinaa
- keksiä tarinan yhdellä alkuäänteellä
Yhteistarinointi kehittää lapsen mielikuvitusta, sanavarastoa ja kykyä rakentaa tarinan juoni. Sitä on hauskaa tehdä vaikka yhteisellä automatkalla tai illalla iltapalapöydässä. Hauska tapa harjoitella yhteisen tarinan luomista on ottaa kuvia tai esineitä pussista satunnaisessa järjestyksessä ja sijoittaa kuva tai esine tarinan seuraavaan käänteeseen. Yhteinen, rento hassuttelu on tärkeää, ja samalla aikuinen antaa mallia, miten tarinaa voi kuljettaa eteenpäin.
2. Satuhieronta
Satuhieronnassa tuodaan lempeän kosketuksen avulla sadun maailma konkreettisesti iholle. Lapsi voi pötkötellä matolla, ja aikuinen kertoo tarinaa ja samalla ikään kuin sivelee tarinan käänteitä lapsen selkään.
Satuhieronta voi:
- rauhoittaa lasta
- tukea keskittymistä
- tarjota elämyksellisen tavan kokea tarina
Monille lapsille se toimii myös hyvänä rauhoittumishetkenä päivän päätteeksi. Satuhieronnassa lapsi saa keskittyä lempeään kosketukseen ja vain kuunnella tarinaa. Lisätietoa satuhieronnasta: www.satuhieronta.fi
3. Sadutus
Lapsen luomat kertomukset ja tarinat ovat tärkeitä ja arvokkaita. Sadutuksessa aikuinen pyytää lasta kertomaan sadun. Aikuisen tehtävä on kirjata satu sellaisenaan ylös. Sadutus-menetelmä on yksinkertainen. Siihen tarvitaan vain kynä ja paperia. Lasta pyydetään kertomaan satu, ja se kirjoitetaan ylös sellaisenaan.
Sadutuksessa tärkeää on, että aikuinen:
- ei korjaa lapsen kertomusta
- ei lisää siihen omia ajatuksiaan
- kirjaa tarinan sellaisena kuin lapsi sen kertoo
Kun tarina on valmis, se luetaan lapselle. Lapsi voi halutessaan täydentää tai muuttaa kertomustaan.
Sadun voi lopuksi esimerkiksi kuvittaa tai tehdä siitä pienen kirjan. Sadutus vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että hänen ajatuksensa ja tarinansa ovat arvokkaita.
Miksi tarinat tukevat lapsen kielen kehitystä?
Kun lapsi kertoo ja kuuntelee tarinoita, hän oppii uusia sanoja, harjoittelee kerrontaa ja käyttää mielikuvitustaan. Tarinat auttavat lasta myös ymmärtämään omia kokemuksiaan ja tunteitaan.👉 Jos haluat lisää käytännön keinoja, lue myös blogi “Miten tukea lapsen kielellistä kehitystä arjessa?”.
