Sadutus ja tarinointi ovat hauskoja tapoja tukea lapsen kielellistä kehitystä. Kun lapsi saa kertoa tarinoita ja tulee kuulluksi, hänen sanavarastonsa, mielikuvituksensa ja kerronnan taitonsa kehittyvät. Sadut antavat tilaa mielikuvituksen kasvaa – saduissahan kaikki on mahdollista!

Kerronnan taidot ovat tärkeä osa lapsen kielellistä kehitystä. Kerronnan taitoja lapsi tarvitsee esimerkiksi kun hän jakaa kokemuksistaan, osallistuu leikkeihin ja luo kaverisuhteita. Jos lapsen kielenkehityksessä on haasteita, yksi keskeinen kuntoutuksen tavoite voi olla kerronnan taitojen vahvistaminen.

Mitä ovat lapsen kerronnan taidot?

Kerronnan taidot tarkoittavat lapsen kykyä kertoa tapahtumista niin, että kuulija ymmärtää niiden kulun. Kerronnan taidot ovat tärkeitä siksikin, että ne ovat yhteydessä  lasten sosiaalisiin kaverisuhteisiin. Lapsi, jolla on hyvät kerronnan taidot, pystyy neuvottelemaan kavereiden kanssa, osaa kehitellä yhteisiä leikkejä sujuvasti ja osaa sanoittaa mielikuvitustaan. 

Kerronnan taitoihin kuuluvat esimerkiksi:

• tapahtumien järjestäminen
• juonen rakentaminen
• tunteiden ja ajatusten kuvaaminen
• syy–seuraussuhteiden ymmärtäminen

Nämä taidot kehittyvät erityisesti leikki-iässä.

3 tapaa kehittää lapsen kerronnan taitoja

1. Yhteistarinointi

Yhteisten tarinoiden keksiminen on hauska tapa harjoitella kieltä. 

Voitte esimerkiksi:

• kertoa tarinaa vuorotellen lause kerrallaan
• jatkaa toistenne aloittamaa tarinaa
• keksiä tarinan yhdellä alkuäänteellä

Yhteistarinointi kehittää lapsen mielikuvitusta, sanavarastoa ja kykyä rakentaa tarinan juoni. Sitä on hauskaa tehdä vaikka yhteisellä automatkalla tai illalla iltapalapöydässä. Hauska tapa harjoitella yhteisen tarinan luomista on ottaa kuvia tai esineitä pussista satunnaisessa järjestyksessä ja sijoittaa kuva tai esine tarinan seuraavaan käänteeseen. Yhteinen, rento hassuttelu on tärkeää, ja samalla aikuinen antaa mallia, miten tarinaa voi kuljettaa eteenpäin. 

2. Satuhieronta

Satuhieronnassa tuodaan lempeän kosketuksen avulla sadun maailma konkreettisesti iholle. Lapsi voi pötkötellä matolla, ja aikuinen kertoo tarinaa ja samalla ikään kuin sivelee tarinan käänteitä lapsen selkään.

Satuhieronta voi:

• rauhoittaa lasta
• tukea keskittymistä
• tarjota elämyksellisen tavan kokea tarina

Monille lapsille se toimii myös hyvänä rauhoittumishetkenä päivän päätteeksi. Satuhieronnassa lapsi saa keskittyä lempeään kosketukseen ja vain kuunnella tarinaa. Lisätietoa satuhieronnasta: www.satuhieronta.fi

3. Sadutus

Lapsen luomat kertomukset ja tarinat ovat tärkeitä ja arvokkaita. Sadutuksessa aikuinen pyytää lasta kertomaan sadun. Aikuisen tehtävä on kirjata satu sellaisenaan ylös. Sadutus-menetelmä on yksinkertainen. Siihen tarvitaan vain kynä ja paperia. Lasta pyydetään kertomaan satu, ja se kirjoitetaan ylös sellaisenaan. 

Sadutuksessa tärkeää on, että aikuinen:

• ei korjaa lapsen kertomusta
• ei lisää siihen omia ajatuksiaan
• kirjaa tarinan sellaisena kuin lapsi sen kertoo

Kun tarina on valmis, se luetaan lapselle. Lapsi voi halutessaan täydentää tai muuttaa kertomustaan.

Sadun voi lopuksi esimerkiksi kuvittaa tai tehdä siitä pienen kirjan. Sadutus vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että hänen ajatuksensa ja tarinansa ovat arvokkaita.

Miksi tarinat tukevat lapsen kielen kehitystä?

Kun lapsi kertoo ja kuuntelee tarinoita, hän oppii uusia sanoja, harjoittelee kerrontaa ja käyttää mielikuvitustaan. Tarinat auttavat lasta myös ymmärtämään omia kokemuksiaan ja tunteitaan.👉 Jos haluat lisää käytännön keinoja, lue myös blogi “Miten tukea lapsen kielellistä kehitystä arjessa?”.

Leikki-iässä lapsi oppii käyttämään kieltä moniin eri tarkoituksiin. Hän voi esimerkiksi:

• kertoa kokemuksistaan
• kysyä ja ihmetellä asioita
• neuvotella kavereiden kanssa
• keksiä omia tarinoita

Samalla lapsen kerronnan taidot kehittyvät. Nämä taidot ovat tärkeitä myöhemmin myös lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa.

Lapsen kielellistä kehitystä voi tukea arjessa lukemalla, leikkimällä ja loruttelemalla lapsen kanssa. Tärkeintä on vuorovaikutus aikuisen kanssa: tilanteet, joissa lapsi saa kuulla kieltä, käyttää sitä itse ja tulla kuulluksi.

Lapsen kielellinen kehitys etenee erityisen nopeasti 3–5 vuoden iässä. Sanavarasto kasvaa, lauseet pitenevät ja lapsi alkaa käyttää kieltä yhä monipuolisemmin esimerkiksi leikeissä, keskusteluissa ja tarinoissa.

Helpoin ja yksinkertaisin tapa tukea lapsen puheen ja kielen kehitystä on tavallinen arjen yhdessäolo.

Lukeminen tukee lapsen puheen kehitystä

Yksi tehokkaimmista tavoista tukea lapsen kielellistä kehitystä on yhdessä lukeminen. Lukeminen on ihanaa myös siksi, että siinä pysähdytään yhteisen tarinan äärelle, ollaan lähekkäin ja jaetaan yhteinen kokemus.

Yhteinen lukuhetki auttaa lasta:

• oppimaan uusia sanoja
• ymmärtämään tarinoiden rakennetta
• harjoittelemaan kuuntelemista
• keskustelemaan tapahtumista

Valitse kirjat lapsen kiinnostuksen ja kehitystason mukaan. Kun lapsi innostuu tarinoista, voi rohkeasti kokeilla myös hieman pidempiä tai haastavampia kirjoja. Joskus lapsi haluaa lukea saman kirjan yhä uudelleen. Omia tärkeitä tarinoita voi hyvillä mielin lukea niin kauan kuin se on lapselle tärkeää.

Yhdessä aikuisen kanssa luettu kirja voi auttaa käsittelemään myös vaikeampia aiheita turvallisesti. Samalla lapsen empatiakyky ja maailmankuva laajenevat. 

Leikki kehittää lapsen kieltä

Leikki on lapselle se luontaisin tapa toimia ja käsitellä arjen asioita. Leikissä lapsi luo oman maailmansa,  jossa hän voi viihtyä pitkiäkin aikoja. Parhaimmillaan leikki on mahtava flow-tila, jossa lapsi saa toteuttaa mielikuvitustaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. 

Monet leikit ovat itse asiassa pieniä tarinoita, joissa hahmot tekevät asioita ja kokevat tunteita. Leikin aikana lapsi harjoittelee esimerkiksi:

• tapahtumien kertomista
• tunteiden sanoittamista
• vuorovaikutusta
• mielikuvituksen käyttöä

Lapset luovat oman leikkimaailmansa yleensä itse, mutta joskus on paikallaan, että aikuinenkin uskaltautuu heittäytymään leikin flowhun. Aikuinen voi tukea kielen kehitystä samalla sanallistamalla tapahtumia ja rikastamalla leikkiä omillakin ehdotuksilla. Tärkeää on kuitenkin kunnioittaa lapsen aktiivista toimijuutta leikissä, eikä liikaa ohjailla leikkiä. 

Voit kannustaa lasta leikin ohessa kertomaan: 

• Mitä tässä leikissä tapahtuu?
• Miltä tästä hahmosta tuntuu?
• Mitä sitten voisi tapahtua seuraavaksi?

Lorut ja riimit tukevat kielellistä tietoisuutta

Monesti ajatellaan, että lorut kuuluvat vain sylittelyleikkeihin vauvoille ja taaperoille. Lorut, riimit, runot innostavat kuitenkin ihan kaiken ikäisiä lapsia. Yhteiset loru- tai runohetket tarjoavat mahdollisuuden jaettuun myönteiseen yhdessäoloon. 

Lorut ja riimit auttavat lasta hahmottamaan kielen rytmiä ja äänteitä. Nämä ovat kuin kielellä leikkiä ja usein lapsia riemastuttaa hoksata riimejä ja kielikuvia.

Lorujen ja riimien avulla lapsi oppii:

• kuuntelemaan tarkasti
• tunnistamaan sanojen äännerakenteita
• käyttämään kieltä luovasti

Loruihin voi yhdistää liikettä, kuten taputusta, hyppimistä tai tanssia. Kun lorut opitaan ulkoa, syntyy usein hauskoja yhteisiä hetkiä, vähän kuin yhteislauluja.

Isompien lasten kanssa voi myös keksiä omia riimejä ja lorutarinoita.

Vuorovaikutus on kielen kehityksen perusta

Lapsen kielen kehityksen tukeminen ei välttämättä vaadi erityisiä harjoitushetkiä. Usein tärkeintä on, että aikuinen pysähtyy lapsen luo ja keskustelee hänen kanssaan, kuuntelee lasta. Kannattaa välillä pysähtyä havainnoimaan, onko oikeasti ollut läsnä ja pysähtynyt lapsen luo vailla kiirettä ja keskittyen häneen.

Kun lapsi saa kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan, hän oppii uusia sanoja ja tapoja ilmaista itseään. Ja mikä tärkeintä, hän saa kokemuksen, että häntä kuullaan ja hänen asioitaan arvostetaan.

Kertoman puheterapeuteille asiakkaiden tietoturva on ehdottoman tärkeä asia. Kouluttaudumme jatkuvasti tietoturvaan liittyvissä asioissa ja seuraamme aktiivisesti lainsäädäntöä. Käytämme potilaskirjauksissa Diarium-potilastietojärjestelmää. Diarium-järjestelmälle on tehty ulkoinen tietoturva-auditointi, ja se täyttää A-luokan tietojärjestelmän vaatimukset. Diarium on Kanta-sertifioitu järjestelmä eli potilastiedot siirretään Kanta-järjestelmään.