Miten tukea lapsen kielellistä kehitystä?

Lasten kielellisessä kehityksessä tapahtuu paljon kolmen ja viiden ikävuoden aikana. Sanavaraston ja taivutusmuotojen käytön laajentuessa lapsi oppii käyttämään kieltä erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten kertomaan vitsejä ja neuvottelemaan. Myös kerronnan taidoissa tapahtuu paljon kehitystä jo leikki-iässä. Kerronnan taidot ovat tärkeitä, ne ovat yhteydessä myös lukutaidon oppimiseen ja lasten sosiaalisiin kaverisuhteisiin. Lapsi, jolla on hyvät kerronnan taidot, pystyy neuvottelemaan kavereiden kanssa, osaa kehitellä yhteisiä leikkejä sujuvasti ja osaa sanoittaa mielikuvitustaan. 

Jokainen lapsi nauttii yhteisistä tuokioista aikuisen kanssa, mutta jos lapsen kielenkehityksessä on vaikeutta tai viivettä, on erityisen tärkeää löytää yhteisiä mukavia tekemisiä, jotka tukevat kielenkehitystä. 

Kokosimme tähän joitain helppoja vinkkejä, kuinka tukea lapsen kielenkehitystä ja erityisesti kerronnan taitoja. Yksinkertaisimmillaan kielellisten taitojen tukeminen on pysähtymistä lapsen luo, vuorovaikutukseen. Se on kysymistä, kommentoimista, vastaamista, ihmettelemistä lapsen kanssa lasta kiinnostavia asioita –  lapsen tasolla, mutta aina hieman lapsen kielellisiä taitoja laajentaen. 

Lue lapselle

Se kaikkein tärkein ja ilmeisin keino on tietenkin kirjojen lukeminen lapselle. Yhteisen tarinan jakaminen, kuvien tutkiminen ja tarinan mukaan heittäytyminen on parhaimmillaan hieno yhteinen kokemus.

Valitse lukeminen lapsen kehitystason ja innostuksen mukaisesti. Kun lapsi on innostunut tarinoista, voi rohkeasti kokeilla välillä hyvinkin erilaisia kirjoja. Yhdessä aikuisen kanssa jaettu lukuhetki antaa tilaisuuden tutkia myös teemaltaan tummia ja vaikeita kirjoja. Niiden avulla voi käsitellä elämän eri osa-alueita turvallisesti. Empatiakyky ja maailmankuva laajenevat samalla. 

Leikki 

Mitä ihmeellistä leikki tarjoaa kielenkehityksen tueksi? Vaikka mitä! Itse asiassa leikki on niin keskeisessä asemassa lapsen kielenkehityksessä, että aihetta on vaikea sivuuttaa muutamalla lauseella. 

Usein leikki on toiminnassa syntyvää tarinaa. Mene mukaan lapsen leikkiin. Sanallista leikkiä itse, tue lasta kertomaan, mitä tapahtuu, mitä tunteita tapahtumiin liittyy, ohjaa juonta tarvittaessa eteenpäin: “Mitä sitten voisi tapahtua? Minne tämä ninja/nalle/prinsessa sitten voisi mennä tai tehdä?” 

Joskus voi olla hauskaa yhdessä leikin jälkeen kertoa leikki uudelleen, ikään kuin tarinana. Mikäli intoa riittää, voi vaikka kirjoittaa leikin tarinan pieneksi kertomukseksi, ja kuvittaa se lapsen kanssa. 

Runot, riimittely, lorut 

Monesti ajatellaan, että lorut kuuluvat vain sylittelyleikkeihin vauvoille ja taaperoille. Lorut, riimit, runot innostavat kuitenkin ihan kaiken ikäisiä lapsia. Yhteiset loru- tai runohetket tarjoavat mahdollisuuden jaettuun myönteiseen yhdessäoloon

Siinä missä vauvat ja taaperot nauttivat katsekontaktista ja sylissä olosta sekä sanojen ja kehon rytmistä, myös isommat lapset innostuvat lorujen ja runojen rytmeistä, joita voi hyppiä, taputtaa, tömistellä, tanssia. Ja kun rytmit, riimit, runot osataan ulkoa, se tuo hauskoja yhteislorutteluja, vähän kuin yhteislauluja.

Lähempänä kouluikää riimiparien keksiminen ja omien lorujen keksiminen voi olla riemastuttava yhteinen kokemus, ja tukee kielellistä tietoisuutta.

Yhteistarinointi

Riimisanojen keksiminen on hauskaa, ja sitä voi laajentaa vaikka yhteisten tarinoiden kertomiseen. Kokeilkaa vähän isompien lasten kanssa keksiä mahdollisimman pitkä tarina vain yhtä alkuäännettä käyttäen, tai kertokaa tarinaa vuorotellen sana tai lause kerrallaan. 

Satuhieronta

Satuhieronnassa tuodaan lempeän kosketuksen avulla sadun maailma konkreettisesti iholle. Lapsi voi pötkötellä matolla, ja aikuinen kertoo tarinaa ja samalla ikään kuin sivelee tarinan käänteitä lapsen selkään.

Satuhieronta voi olla lapselle hyvinkin terapeuttista, sillä siinä hän saa vain keskittyä kosketukseen ja sadun vastaanottamiseen. Satuhieronta toimiikin lapselle monesti rauhoittumisen apuna, mutta samalla se tarjoaa elämyksellisen, erilaisen tavan kokea satu kosketuksena. Satuhieronnassa lapsen ei tarvitse itse aktiivisesti katsella kuvia ja osallistua.  

Sadutus

Lapsen luomat kertomukset ja tarinat ovat tärkeitä ja arvokkaita. Sadutuksessa aikuinen pyytää lasta kertomaan sadun. Aikuisen tehtävä on kirjata satu sellaisenaan ylös. Tärkeää sadutuksessa on, että aikuinen ei korjaa tai täydennä satua, vaan lapsen oma kerronta on se tärkein juttu. Kun tarina on valmis, se luetaan, lapsi saa vielä korjata tai täydentää kertomustaan. Lopuksi sadusta voi vaikka tehdä taulun tai kuvittaa kirjan. 

 

Lue lisää lapsen kielenkehityksen tukemisesta: 

www.aivoliitto.fi

www.lukukeskus.fi

www.satuhieronta.fi

 

 

 

Jaa Artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email