Tiesitkö, että lapselle ääneen lukeminen on tehokkain keino, jolla voit vaikuttaa lapsen tuleviin lukutottumuksiin? Lukemista ei voi aloittaa liian aikaisin. Jo pienelle vauvalle voi lorutella, laulaa ja lukea. Vauva nauttii kuuntelemalla vanhemman äänensävyjä ja rytmiä, vaikka ei vielä sisältöä ymmärtäisikään.
Sen lisäksi, että lukemalla lapselle kirjoja luot pohjaa lapsen lukuinnolle ja -taidolle, tuet samalla vuorovaikutustaitoja ja kielenkehitystä. Puhe ja kieli kehittyvät aina vuorovaikutuksessa, kun lapsen kanssa ollaan yhteisen tekemisen äärellä, jutellaan, lasta kuunnellaan ja hänelle vastataan. Yhteisissä lukutuokioissa syntyy positiivisia vuorovaikutustilanteita, jotka vahvistavat kielenkehitystä.
Kokosimme 10 helppoa vinkkiä, joilla voit innostaa lasta kirjojen ja lukuharrastuksen pariin.
1. Raivaa arjesta tilaa yhteiselle lukuhetkelle
Tämä on varmasti monelle se vaikein vinkki. Mistä löytää aikaa lukemiselle? Koska arjessa ajasta kilpailevat kovin monet asiat, tee lukuhetkestä säännöllinen rutiini, ettei lukeminen jää kaiken muun jalkoihin. Lukuhetken ei aluksi tarvitse olla pitkä, vaan lyhytkin päivittäinen tuokio auttaa eteenpäin. Sitä paitsi, aikaa lukemiselle saattaakin löytyä mukavan rutiinin synnyttyä enemmän!
2. Ole itse mallina
Lue itse kirjoja, jotta lapsi saa tärkeän esimerkin lukevasta aikuisesta. Kun lapsi näkee vanhempiensa nauttivan kirjojen lukemisesta, kiinnostus kirjoihin ja lukuharrastukseen syttyy helpommin. Jos luet mielelläsi e-kirjoja, kerro ja näytä lapselle, että luet kirjaa (muuten saatatkin antaa mallia jostain ihan muusta…).
3. Pidä kirjat saatavilla
Laita lapsen omat kirjat esille niin, että hänen on helppo niitä katsella ja tutkia aina halutessaan.
4. Tee lukuhetkestä miellyttävä tuokio
Aikuisen jakamaton huomio on lapselle parasta maailmassa. Pyri olemaan lukuhetkessä aidosti läsnä. Yhdessä rauhoittuminen ja rentoutuminen tekee hyvää niin lapselle kuin aikuisellekin ja vahvistaa samalla myönteistä vuorovaikutusta.
5. Valitse sopivantasoisia ja innostavia kirjoja
Kun kirja innostaa aikuista, kiinnostus välittyy myös lapselle. Tarjoa lapselle erilaisia kirjoja ja anna myös hänen valita kirja. Meille kaikille vanhemmille on varmasti tuttua, että lapsi haluaa kuulla saman tarinan yhä uudestaan ja uudestaan. Vaikka se voi olla vanhemmalle piinallista, kannattaa sama kirja lukea uudelleen, kunnes lapsi saa siitä tarpeekseen. Tarinassa voi olla joitakin lapselle erityisen tärkeitä aiheita, joita hän hahmottaa ja käsittelee. Kirja saattaa myös yksinkertaisesti viehättää lasta vaikka kauniiden kuvitusten vuoksi, mikä sekin lisää kiinnostusta lukuharrastukseen.
Sopivien kirjojen valintaan saa hyviä neuvoja kirjastosta, mistä päästäänkin seuraavaan vinkkiin eli
6. Käykää kirjastossa
Luo kirjastokäynneistä säännöllinen tapa jo pienen lapsen kanssa. Kirjaston lastenkirjaosastot houkuttelevat viihtymään kirjojen äärellä ja lapsen kanssa on helppo tutkia mielenkiintoisen näköisiä kirjoja. Anna lapsen valita häntä kiinnostava kirja lainattavaksi. Kirjaston henkilökunta osaa vinkata hyviä kirjoja eri ikäisille ja erilaisiin kehitysvaiheisiin ja aiheisiin sopien.
7. Tee lukemisesta vuorovaikutteista
Ei ole ollenkaan huono asia, että lapsi keskeyttää lukemisen kysymyksillään ja kommenteillaan. Anna lapsen kysellä, osallistua tarinaan, kertoa itse. Jatkakaa sitten siitä, mihin jäitte. Välillä voitte keksiä yhdessä, miten tarina voisi jatkua.
Aktiiviselle, vuorovaikutteiselle lukutuokiolle sopiva ajankohta on silloin, kun lapsi on vireä. Iltasatu ei yleensä ole paras hetki tähän, vaan iltasadun tarkoitus on rauhoittaa lasta, jolloin perinteisempi tapa eli vanhempi lukee ja lapsi kuuntelee, toimii paremmin. Yhteisillä lukuhetkillä voikin olla eri tarkoituksia.
Mitä sitten, jos olet jo tehnyt kaikkia edellä mainittuja, mutta lapsi ei silti tunnu yhtään kiinnostuvan kirjoista?
Kaikki lapset eivät todellakaan automaattisesti innostu kirjoista, vaikka vanhempi niitä kuinka tarjoaisi. Syitä tähän voi olla monia. Vilkas lapsi ei ehkä malta istahtaa paikoilleen, ja kirjan lukeminen tuntuu hänestä yksinkertaisesti tylsältä puuhalta. Lapsella saattaa olla myös huonoja kokemuksia esimerkiksi kirjoista, jotka eivät ole hänestä kiinnostavia. Tai liian vaikeista kirjoista. Jos lapsella on kielenkehityksen pulmia, hänen voi olla vaikea ymmärtää kuulemaansa, jolloin lukemiseen tarvitaan enemmän visuaalisia ja toiminnallisia elementtejä.
Tärkeintä olisi löytää keinot, joilla lapsi saadaan houkuteltua kirjojen äärelle. Ensiksi ihan pieniksi hetkiksi, kunnes positiivisten kokemusten myötä syntyy tapa, jota voi jatkaa ja lukutuokioita pidentää.
8. Monipuoliset kuvakirjat
Kuva tukee kuultua, auttaa ymmärtämään ja keskittymään tarinaan. Monet kuvakirjoista soveltuvat mainiosti isommillekin lapsille. Lapset voivat osallistua kerrontaan kuvien äärellä ja usein kuvista löytyy paljon uutta oivallettavaa.
Luukkujen avaaminen on yllättävää ja jännittävää toimintaa, mikä on omiaan houkuttelemaan kirjan äärelle sellaisenkin lapsen, joka ei vielä muuten lukutuokiosta innostuisi. Myös kirjat, joissa on erilaisia tunnusteltavia pintoja tai ääniä, joita lapsi pääsee kokeilemaan, ovat hyviä. Yhteistä näille kaikille on se, että lapsi saa itse toimia aktiivisesti ja käyttää eri aisteja (näkö, kuulo, tunto).
9. Uusi, innostava ympäristö
Mitä, jos kirjaa ei luetakaan tutussa paikassa sohvalla istuskellen? Tehkää maja pöydän alle ja menkää sinne lukemaan. Lähtekää retkelle metsään ja ottakaa luontokirja mukaan. Tai ottakaa metsäretkelle vaikka satukirja karhuista. Miten jännittävältä ja kiinnostavalta tarina tuntuukaan aidossa ympäristössä! Mielikuvitus herää, kun mietitte yhdessä, missä karhuperhe voisi asua, mistä ne hakevat ruokaa, mitä ne tekevät, miten leikkivät.
10. Tehkää kirjan tarinoista leikki
Etenkin, jos lapsella on kielenkehityksen vaikeuksia, on tärkeää, että tarinat tulevat helpommin eläväksi ja ymmärrettäväksi, kun mukana on leikkiä ja konkreettisia esineitä.
Olemme käyttäneet puheterapeutin työssä esimerkiksi satuhahmoja, joilla on leikitty tuttuja satuja. Sellaisetkin lapset, jotka eivät ole innostuneet kuulemaan tarinoita, ovatkin innostuneet leikityistä tarinoista, ja sitä kautta on vähitellen herännyt kiinnostus myös luettuihin ja yhdessä katseltuihin kirjoihin. Leikki innostaa lapsia myös kehittelemään aivan uusia tarinan käänteitä (”Tämä susi onkin näiden possujen ystävä…”).
Leikissä voi käyttää valmiita satuhahmoja, lapsen leluja tai askarrella hahmoja vaikkapiirtäen taikirjan kuvia kopioiden.
Perinteinen kirja vai äänikirja?
Jäimme vielä pohtimaan äänikirjojen merkitystä kodin lukuharrastuksessa. Esimerkiksi automatkoilla äänikirjat ovat käteviä, ja mukaansa tempaava tarina tekee odotustilanteista lapselle helpompia. Kaikille lapsille äänikirjat eivät välttämättä sovi, koska niistä puuttuu kuvien tuki tarinalle. Keskittyminen ja tarinan ymmärtäminen on helpompaa, kun lapsi saa katsella kuvia. Äänikirjaksi voi myös valita tuttuja tarinoita, joiden kuunteleminen on helpompaa. Lapsi tietää, mitä on tulossa ja pysyy juonessa mukana, vaikka keskittyminen välillä herpaantuisi.
Äänikirjoille on siis ehdottomasti paikkansa ja lämpimästi suosittelemme myös niiden käyttöä. Äänikirjat eivät kuitenkaan mielestämme korvaa fyysistä kirjaa. Kirjan voi lukea lapsen tahdissa lukunopeutta säädellen, se on helppo keskeyttää koska tahansa ja palata vaikka taaksepäin ihmettelemään jotakin lasta askarruttamaan jäänyttä kohtaa. Kirjan lukeminen on aito, positiivinen vuorovaikutustilanne lapsen ja vanhemman välillä-eli parasta, mitä voit lapsellesi antaa!
Lue lisää:
Juli-Anna Aerila, Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä. PS-Kustannus 2019.
Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Atena 2015.